Maantiepyörä vaiko sittenkin gravel-pyörä?
Maantiepyörä ei nyrkkisääntöisesti sovi muuhun kuin urheiluun. Reitit kyllä sopivat hintaville maantiepyörille ja reittejä voi tehdä kunnonkohentamisen puolesta. Muutamilla reiteillä on kilometrien pituisia hiekkamaantieosuuksia, jotka ovat esteenä virtaviivaisimmille kapearenkaille. Niiden runkoon ei ole kuitenkaan mahdollista kiinnittää runsaasti matkatavaroita, mikä rajoittaa toteutettavan matkan pituutta ja kestoa.
Gravel- tai cyclocrosspyörä taas ottaa maantiepyöräilyn hyviä ominaisuuksia ja tarjoaa mahdollisuuksia vauhdista ja keveydestä tinkien. Itse näen että suunnittelemani reitit soveltuvat suotuisimmin gravel- tai cyclocrosspyöräilyyn. Tässä pyöräilyn trendikkäässä lajissa renkaiden koko kasvaa ja kuviointi muistuttaa erehdyttävästi maastopyöränrengasta. Gravel- ja cyclocross pyörissä on usein paljon kiinnikkeitä tavaranlastaukseen, ja pyörätyyppi on ominaisuuksiltaan kuin tehty Pyöräile kylille -reiteille. Gravel-pyörä on pyörien linkkuveitsi ja palvelee niin työmatkapyöräilyssä kuin retkiajossakin. Jos etsinnässä on vauhdikas, luotettava ja ympäristöönsä mukautuva kulkupeli hiekka- ja asfalttiteille, niin gravel-pyörä sopii juuri sinulle!
Mikä se sellainen hybridi on?
Hybridipyörä on hieman maastopyörää muistuttava kaupunki/yleispyörä. Siinä on usein tyypillisesti yleisrenkaat, mutta se ei ihan pärjää gravel- tai cyclocross pyörälle nopeudessa, koska ajoasento on pystympi aiheuttaen maantieajoon merkittävää hidastusta. Se on usein hieman kevytrakenteisempi kuin kunnon retkipyörä, mikä voi tarkoittaa kevyempää maksimilastausta (mitä ei tarvitse miettiä niinkään Pyöräile kylille -reiteillä). Hybridi-pyörä soveltuu siis kaikenlaiseen ajoon ja pärjää myös maastoelementtien kanssa. Sillä taittaa päivittäisen, pitkähkön työmatkan kuin myös työpäivän jälkeiset, urheilutreenit. Hybridi-pyörään voi usein helposti asentaa tavaratelineen ja lokasuojat, mikä tekee siitä täysverisen retkipyörän lyhyille ja hitaille retkille.
Maastopyörä avaa mahdollisuuksia retkeen
Maastopyörällä pääsee oivallisesti reiteillä eteenpäin myös hiekkaisemmilla tieosuuksilla ja satunnainen teiden huonokuntoisuus ei varmasti haittaa maastopyörällä liikkuvaa. Mutta suurin etu maastopyörästä on, jos haluaa saavuttaa virallisilta Pyöräile kylille-hankkeen reiteiltä poikkeavia luontokohteita reittien varrella, jäykkäperäinen maastopyörä on oiva valinta matkaan pidemmän siirtymän ja kilometrien vuoksi. Useat reittien luontokohteet ovat kuitenkin saavutettavissa pääosin päällystettyjä pyöräteitä tai maantienlaitaa pitkin. Lisäksi luontokohteita löytyy yllättävän läheltä virallista kirjoihin ja kansiin painettua reittiviivaa. Itselleni ei juuri tuota haasteita kulkea ei-maastopyörällä reittejä mahdollisimman lähelle kohdetta ja piipahtaa satulasta ihmettelemään hetkeksi luontoa. Toki maastopyörällä pääsee jo pidemmälle ja syvemmälle metsien poluille, mutta toistan vielä: millään suunnitellulla reitillä ei ole maastoreittipätkiä.
Myös maastopyörästä spinoffannut fatbike – läskipyörä – sopii maastopyörän lailla reiteille, mutta on jo kilomerien kanssa raskaammissa hankaluuksissa. Summaten maastopyörä sopii ehdottomasti poluille ja reiteille, mutta päällysteellä sitä on aina hieman raskaampi polkea eteenpäin kuin kevyempää ja kapearenkaisempaa pyörää.
Kaupunkipyörällä pääsee
Kaupunkipyörän tärkein ominaisuus on rentous. Reitit ovat rentoja ja niitä ei alkuperäisesti ole suunniteltu kuntolenkiksi tai hardcore-biketouring seikkailuksi. Kaupunkipyörän tai kaupunkipyörän kaltainen pyörän hyvät puolet löytyvät kantomahdollisuuksista. Usein esimerkiksi takatarakka tai etukori auttaa kantamaan matkatavaroita ja eväitä rennomman vauhdin eli pidemmän satulassa -oloajan puitteissa.
Tärkeätä on varmistaa, varsinkin ulkona säilytettävän ja paljon käytössä olevan kaupunkipyörän osalta, että pyörä toimii ajettuna liki moitteettomasti ja on turvallinen ajaa.
Sähköpyörän etu ja riski
Sähköpyörä on ehkä ihanteellisin vaihtoehto ihmiselle, joka on järkyttynyt reittien kilometrimääristä. Lähtökohtaisesti reiteille on suunniteltu lyhentäviä oikoreittejä tai reitit kulkevat bussiyhteyksien läheisyydessä. Sähköpyörällä kuitenkin pääsee akun täydellä latingilla varmasti kaikki reitit alusta loppuun, tai ainakin pitäisi päästä, jos kaikki on kunnossa. Siirtymä omasta kotoa reitille kannattaa kuitenkin huomioida akunkestoa ajatellen. Sähköpyörän suurin etu on juuri avustus. Monesti sähköpyörää käyttävien kuuleekin toteavan että ”sähköavustus poisti kaikki pyöräilyn huonot puolet, kuten vastatuulen ja ylämäen!”. On myös hyvä muistaa, että JAPAn Lastipyörälainaamo lainaa ilmaiseksi käyttöön sähköpyöriä!
Jos sattuisi käymään niin että akku loppuisi kesken matkan, voisi nähdä sinulla olevan kaksi vaihtoehtoa. Joko polkea raskaalla ja moottorivastusteisella pyörällä loppuun asti, tai polkea sopivimmalle linja-autopysäkille ja hypätä paluumatkalle. Pyörän sähköosat ja akku on syytä olla tiptop kunnossa ja varmatoimisia ennen matkaa luoden varmuutta pidemmille reissuille upeissa maisemissa. Sähköongelmat kesken reissun ovat lähes aina mahdottomia korjata tienpäällä ja varma tapa latistaa reissufiilis.
Yhteenveto
Kaiken kaikkiaan kaikenlaiset pyörät sopivat Pyöräile kylille -reiteille. Jotkut tosin paremmin kuin toiset, eli jotkut pyörät ovat mukavampia ajaa ja kokemus on miellyttävämpi. Mutta kaikki riippuu siitä, mikä on itsellesi mukavaa! Usein pyöräilypiireissä kuuleekin toteamuksen: ”ei se matka tapa, vaan se vauhti.”. Toteamuksessa piileekin yksinkertainen totuus pyörämatkailun luonteesta. Kiire ei pitäisi olla minnekkään, eli pyörällä kuin pyörällä voi ajaa rennosti eikä tarkoitus ole ajaa niin että nyrkki alkaisi liikaa puristamaan ohjaustankoa.
