Resurssiviisaita tekoja taloyhtiössä

Resurssiviisaan asumisen pilottitaloyhtiöissä toteutettiin erilaisia toimenpiteitä ja kokeiluita resurssiviisaan asumisen edistämiseksi. Tutustu pilottikohteissa toteutettuihin tekoihin!

Sähköavusteinen lastipyörä asukkaiden kimppapyöränä

Teema: Liikkuminen, yhteiset tilat ja tavarat

Mitä tehtiin?

Kokeilu toteutettiin kuudessa taloyhtiössä. Sähköavusteinen lastipyörä kiersi 2-3 viikon kokeilujaksoilla taloyhtiöissä. Kokeilujakson aikana pyörä oli asukkaiden käytössä yhteiskäyttöpyöränä, jota sai varauskalenterista varata omaan käyttöönsä. Kokeilu sähköpyörästä taloyhtiön kimppapyöränä oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kokeilu osoitti, että sähköpyörä toimii mainiosti yhteiskäyttöpyöränä, ja lastipyöräily sopii kaikenikäisille: nuorin kyytiläinen oli 1-vuotias ja vanhin ajaja 79-vuotias. Yhteiskäyttö asukkaiden kesken sujui ongelmitta: pyöränavaimen sai käyttöönsä avainsäilöstä numerokoodilla, ja pyörän sai varata ennakkoon käyttöönsä varauskalenterin kautta. Kokeilun päätteeksi yksi taloyhtiöistä, asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Valajankatu 1, sai pyörän pysyvästi käyttöönsä.

Miksi?

Tavoitteena oli vähentää asukkaiden autoilun tarvetta ja lisätä pyöräilyä sekä edistää jakamistaloutta luomalla kokeilun avulla toimintamalli taloyhtiön kimppapyörän käytölle.

Arvioitu vaikutus

Pyörä jäi pysyvästi As Oy Valajankatu 1:n käyttöön, missä se mahdollistaa asukkaiden liikkumisen pyörällä oman auton sijaan. Kokeilun aikana noin kolmasosa ko. taloyhtiön asukkaista käytti pyörää.

As Oy Valajankatu 1:n asukkaiden kokemuksia kimppapyörästä:

”Kimppapyörä madalsi kynnystä hoitaa asioita pyöräillen. Yhteiskäyttöpyörä vähensi autollisten perheiden auton käyttöä, toisaalta pyörä laajensi autottomien asukkaiden elämänpiiriä. Lisäksi pyörällä oli positiivinen vaikutus taloyhtiön yhteishenkeen ja yhteisöllisyyteen.” – Susanna
”Laiskemmalle oikeasti vaihtoehto autolle.” – Hansu ja Vertti 1v
”Laatikkopyörä on mainio kauppakassi markettireissuilla.” – Salla
”Kävimme keskustassa. Mäet ei tunnu missään, ihana pyörä!” – Susanna ja Alpo 2v
”Leikkipuisto, huviajelu ja automarketkeikka – kaikki yhdellä reissulla kepeästi polkien.” – Tuomas ja Alma 2 v
”Pyörä on kiva koska ei kastu ja äiti kuulee meidät!” – Minttu 7v.

Lue lisää:

Yhteiskäyttöpyörä, Valajankatu 1 (seminaariesitys, Susanna Ylinen)
Mahtava perustelu vei voiton – Kimppapyörä uuteen kotiin (Keskisuomalainen 22.9.2014)

Kimppapyörä taloyhtiöön? Toimi näin:

  1. Selvittäkää, millaiselle pyörälle olisi eniten tarvetta teidän taloyhtiössänne: lastipyörälle, sähköpyörälle, tavalliselle fillarille vai kenties pyörän peräkärrylle? Erityisesti lastipyörään hankintaan hyviä vinkkejä löytyy osoitteesta www.tavarafillari.fi.
  2. Koeajakaa erilaisia vaihtoehtoja.
  3. Miettikää etukäteen, missä pyörää säilytetään ja sähköpyörän akku ladataan.
  4. Hankkikaa laadukas pyörä, joka kestää kovaakin käyttöä. Muistakaa myös tarvittavat varusteet kuten lukko ja pyöränpumppu.
  5. Valitkaa asukkaista yhteyshenkilö(t), jotka vastaavat esimerkiksi pyörän vuosihuolloista.
  6. Sopikaa pelisäännöt pyörän käytölle. Kirjalliset ohjeet ovat hyvät.
  7. Varauskalenteri voi olla paperinen tai sähköinen (esimerkiksi ilmainen Googlen kalenteri toimii hyvin).
  8. Pyörälle kannattaa olla oma huoltovihko, johon voi merkitä vuosihuollot, korjaukset ja muut kommentit pyörästä.
  9. Opastakaa asukkaat pyörän käyttöön.

Aurinkopaneelit taloyhtiön katolle

Teema: energia

Mitä tehtiin?

Aatoksenkatu 6:ssa sijaitsevan kerrostalon katolle asennettiin 20 paneelin, 5 kWh:n aurinkosähköjärjestelmä, joka on ensimmäinen laatuaan Jyväskylässä kerrostaloyhtiön sähköntuotannossa. Aurinkopaneelit taloyhtiöön toimitti Green Energy Finland. Aatoksenkatu 6 toimii tiennäyttäjänä muille taloyhtiöille uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä, sillä koko Suomenkin mittakaavassa paneelit ovat vielä melkoinen harvinaisuus asunto-osakeyhtiöissä.

Miksi?

Tavoitteena oli saada tuotettua osa kiinteistön tarvitsemasta sähköstä puhtaasti aurinkoenergialla.

Arvioitu vaikutus

Paneelien arvioitu vuosittainen sähköntuotto on noin 4000 kWh sähköä eli noin 10 % taloyhtiön kiinteistösähkön kulutuksesta.

Lue lisää:

Aurinkopaneelit katolle keskellä pimeintä talvea? 

Aurinkopaneelit omaan taloyhtiöön? Toimi näin:

  1. Selvittäkää asiantuntijan kanssa aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuudet taloyhtiössänne.
  2. Suunnitelkaa ja vertailkaa toimittajia, laitteita ja hintoja ennen hankintapäätöksen tekoa. Huomioikaa erityisesti järjestelmän mitoitus taloyhtiönne tarpeita vastaavaksi.
  3. Hankkikaa tarvittavat luvat paneelien asentamiseksi (kuntakohtainen toimenpidelupa, lupa sähköverkkoyhtiöltä).
  4. Jättäkää järjestelmän asentaminen ja käyttöönotto ammattilaisten huoleksi.

Vettä säästävät suuttimet hanoihin

Teema: vesi, energia

Mitä tehtiin?

Aatoksenkatu 6:ssa sijaitsevan taloyhtiön kaikkien 53 huoneiston hanoihin vaihdettiin vettä säästävät vakiovirtausventtiilit. Taloyhtiössä ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita. Suuttimet toimitti ja asensi Wassis Oy.

Miksi?

Tavoitteena oli saada tuotettua osa kiinteistön tarvitsemasta sähköstä puhtaasti aurinkoenergialla.

Arvioitu vaikutus

Vähennys vedenkulutuksessa suuttimien asentamisen jälkeen on noin 9 % (11 l/as/kk) edellisvuoteen verrattuna (11/2013: 128 l, 11/2014 117 l). Tämä tarkoittaa taloyhtiölle arviolta noin 2550 euron vuosittaista säästöä (vedenkulutus- ja lämmityskulut).

Lue lisää:

Yksinkertainen keino säästää vettä – ja rahaa

Vettä säästävät suuttimet omaan taloyhtiöön? Toimi näin:

  1. Selvittäkää, mikä on vedenkulutuksen nykytilanne taloyhtiössänne ja mikä on teidän taloyhtiössänne järkevin tapa vedensäästöön.
  2. Vertailkaa eri vaihtoehtoja. Onko paras tapa vedensäästöön teidän taloyhtiössänne vakiopaineventtiilin asentaminen, vettä säästävät vakiovirtaussuuttimet vai kenties asukkaiden tiedotus? Jos taloyhtiössänne ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita, niin erityisesti silloin vettä säästävät suuttimet ovat usein tehokas tapa vedenkulutuksen hillitsemiseksi.
  3. Jos vettä säästävät suuttimet osoittautuvat järkevimmäksi vaihtoehdoksi, vertailkaa hintoja ja toimittajia.
  4. Hankkikaa laadukkaat suuttimet luotettavalta toimittajalta.

Taloyhtiön kerhohuoneen käyttöasteen kasvattaminen

Teema: yhteiset tilat ja tavarat

Mitä tehtiin?

Kivipelto 2:ssa sijaitsevan taloyhtiön kerhohuoneeseen tehtiin pintaremonttia ja tila sisustettiin tilasuunnittelijan avulla asukkaiden yhteiseksi olo- ja vierashuoneeksi, jota asukkaat voivat muun muassa varata omille vieraille vierashuoneeksi tai käyttää tarvittaessa vaikkapa työhuoneena tai juhlatilana.

Miksi?

Tavoitteena oli nostaa hyvin vähällä käytöllä olleen kerhohuoneen käyttöastetta ja lisätä samalla resurssien yhteiskäyttöä ja asukkaiden yhteistoimintaa. Monipuoliset ja muuntautumiskykyiset yhteiset tilat taloyhtiössä mahdollistavat pienemmät neliöt omassa kodissa ja lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä.

Arvioitu vaikutus

Asukkaat kokivat muutokset onnistuneena. Uutta kerhohuonetta on jo käytetty mm. kokous- ja harrastustilana.

Lue lisää:

Taloyhtiön yhteistilat lisäävät viihtyvyyttä ja asunnon arvoa
Kerhohuoneen monet kasvot (seminaariesitys, Riina Toikko)

Taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöasteen kasvattaminen? Toimi näin:

  1. Selvittäkää esimerkiksi asukaskyselyllä, kuinka paljon yhteisiä tiloja käytetään ja millaisia toiveita ja tarpeita asukkailla on tilojen suhteen. Kyselyn avulla kaikki asukkaat saavat tasapuolisesti äänensä kuuluviin.
  2. Ideoikaa asukkaiden kanssa rohkeasti uusia käyttötapoja ja -mahdollisuuksia vähällä käytöllä oleville tiloille.
  3. Hyödyntäkää tilasuunnittelijaa muutoksen suunnittelussa ja läpiviennissä.
  4. Muistakaa monikäyttöisyys ja muunneltavuus tilojen suunnittelussa.
  5. Tilojen uudistuksessa voi saada aikaan isojakin muutoksia pikkurahalla ja hyödyntämällä esimerkiksi kierrätyskeskusten antia tarvittavien kalusteiden hankkimisessa.

Piha kuntoon: hyötykasveja ja kompostikehikot kerrostalon pihaan

Teema: Piha, jäte

Mitä tehtiin?

Kivipelto 2:ssa sijaitsevan taloyhtiön pihan kasvillisuuden tarkoituksenmukaisuus selvitettiin asiantuntijan avulla. Sen perusteella kasvillisuutta uusittiin, ja pihaan rakennettiin asukkaiden yhteiset viljelylaarit, istutettiin hedelmäpuita ja otettiin käyttöön kompostikehikot puutarhajätteen kompostoimiseksi taloyhtiön omalla pihalla.

Miksi?

Tavoitteena oli lisätä taloyhtiön pihan viihtyisyyttä ja mahdollistaa lähiruuan kasvattaminen taloyhtiön omalla pihalla sekä ravinteiden kierrätys taloyhtiön omalla tontilla kompostoimalla. Omasta pihasta saatava lähiruoka ja ravinteiden kierrätys kompostoimalla omalla tontilla ovat pieniä, mutta konkreettisia askeleita kohti resurssiviisaampaa asumista. Toimiva, vehreä piha lisää asumisviihtyvyyttä ja kasvillisuus myös sitoo ja suodattaa tehokkaasti hulevesiä.

Arvioitu vaikutus

Asukkaat kokivat pihan muutokset onnistuneena, ja viljelylaareista saatiin jo satoa ensimmäisenä kesänä. ”Uuden asukkaan kanssa keskustellessa yhdeksi ostokriteeriksi paljastui viihtyisä piha.” – Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Hyötykasveja taloyhtiön pihalle? Toimi näin:

  1.  Selvittäkää aluksi, onko taloyhtiössä tarpeellista teettää laajempi pihasuunnitelma, jossa otetaan kasvillisuuden lisäksi huomioon muun muassa vesien ohjaus sekä valaistuksen sijoittelu. Asiantuntija osaa kevyen tarkastelun perusteella kertoa, onko pihalla aihetta suurempiin muutoksiin.
  2. Jos asukkaista ei löydy viherpeukaloita, teettäkää asiantuntijalla hyötykasvisuunnitelma, jossa ehdotetaan taloyhtiön pihalle sopivia helppohoitoisia hyötykasveja. Esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat tai vaikka raparperi ovat helppohoitoisia ja pitkäikäisiä.
  3. Selvittäkää asukkaiden kiinnostus yksivuotisten viljelykasvien kasvatukseen viljelylaareissa esimerkiksi asukaskyselyllä. Laariviljelmän perustaminen taloyhtiön pihalle vaatii luvan taloyhtiön hallitukselta. Asia voidaan käsitellä myös yhtiökokouksessa.
  4. Huomioikaa kasvien ja viljelylaarien sijoittelussa ilmansuunnat ja varjostavat rakennukset ja puut.
  5. Samassa yhteydessä on hyvä hankkia myös kompostikehikot, joissa syntyvän puutarhajätteen saa kompostoitua omalla tontilla.
  6. Sopikaa yhteiset pelisäännöt kasvien hoidon ja sadonkorjuun suhteen.

Ulkovalaistuksen uusiminen ledeiksi

Teema: Energia, piha

Mitä tehtiin?

Lyhdekatu 4:ssa ja Aatoksenkatu 6:ssa sijaitsevien taloyhtiöiden ulkovalot ja yhteisten tilojen elohopea- ja hehkulamput uusittiin ledeiksi.

Miksi?

Tavoitteena oli pienentää valaistuksen energiankulutusta.

Arvioitu vaikutus

Uusi valaistus kuluttaa energiaa noin 70-80 % entistä vähemmän. Esimerkiksi Lyhdekatu 6:ssa tämä tarkoittaa arviolta noin tuhannen euron ja 8000 kilowattitunnin vuosittaista säästöä entiseen verrattuna, ja lisäksi säästöjä tulee valaisinten pienentyneinä huolto- ja vaihtokuluina.

Lue lisää:
www.japary.fi/led
Energiatehokas taloyhtiön valaistus (seminaariesitys, Annukka Larsen)

Taloyhtiön ulkovalaistuksen uusiminen energiatehokkaaksi? Toimi näin:

  1. Kartoittakaa asiantuntijan avulla olemassa oleva valaistus sekä tarpeet uudelle valaistukselle. Paras vuodenaika ulkovalaistuksen uusimisprojektille on syksy, jolloin iltojen pimetessä näkee tarpeet uudelle valaistukselle.
  2. Asukkaiden toiveet ja tarpeet kannattaa selvittää suunnitteluvaiheessa esimerkiksi asukaskyselyllä.
  3. Valaistussuunnitelmalla ja -laskennalla varmistetaan, että uusi valaistus on riittävä ja tarkoituksenmukainen.
  4. Suunnittelussa kannattaa huomioida saavutettavan energiansäästön ja valon riittävyyden lisäksi muun muassa valon värilämpötila eli lampun värisävy, joka vaikuttaa suuresti valaistavan tilan tunnelmaan, sekä häikäisevyys.
  5. Jos mahdollista, kannattaa pihamaalla toteuttaa koevalaistus, jossa pääsee näkemään, miltä valaistus näyttää todellisissa käyttöolosuhteissa.

Parveke- ja terassiovien tiivistyksen uusiminen

Teema: Energia

Mitä tehtiin?

Lyhdekatu 4:ssa sijaitsevan taloyhtiön kaikkien huoneistojen parveke- ja terassiovien tiivistykset uusittiin taloyhtiön toimesta. Tiivisteiden kunto tarkastettiin ensin ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksosen toimesta. Resurssiviisaassa taloyhtiössä tiivistys hoidetaan keskitetysti taloyhtiön toimesta ammattilaistyönä, eikä tiivisteiden uusimista jätetä pelkästään asukkaiden vastuulle – tämä takaa fiksun lopputuloksen niin energiansäästön kuin asumisviihtyisyydenkin kannalta.

Miksi?

Tavoitteena oli pienentää energiankulutusta ja parantaa asumisviihtyisyyttä.

Arvioitu vaikutus

Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen vähentää kylmiä ilmavirtauksia ja mahdollistaa lämpötilojen laskemisen jopa 2 – 3 astetta.

”Ikkunoiden sekä ovien ja asunnon liitosrakenteiden tiivistäminen on edullisten energiansäästö-investointien ykkönen. Käyttämätön energia on halvinta energiaa” 

– Ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen

Lue lisää:
Asiantuntija paljastaa ikkunoiden tiivistämisen salat

Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden uusiminen taloyhtiössä? Toimi näin:

  1. Selvittäkää nykyisten tiivisteiden ikä, laatu ja kunto.
  2. Tuntuuko asunnoissa vetoa? Hankkikaa taloyhtiöön lainattava pistelämpömittari, jolla mahdolliset lämpövuodot on helppo havaita.
  3. Hoitakaa tiivisteiden uusiminen taloyhtiön toimesta ammattilaistyönä – näin päästään parhaaseen lopputulokseen. Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukon mukaisesti sisäpuitteiden tiivisteiden uusiminen kuuluu osakkaan vastuulle, mutta usein tiivistäminen jää kokonaan tekemättä, jos se jätetään osakkaan tehtäväksi.
  4. Hyviä ohjeita ja neuvoja löytyy osoitteista korjaustieto.fi ja ikkuna-asiantuntija.fi.
  5. Käyttäkää uusimisessa laadukkaita silikonitiivisteitä, joiden käyttöikä on 15-20 vuotta.

Kylmäkellarin vuokraaminen lähi- ja luomuruokaosuuskunnalle

Teema: Yhteiset tilat ja tavarat

Mitä tehtiin?

Pitkäkatu 29:ssä sijaitsevan kerrostalon kylmäkellari vuokrattiin lähi- ja luomuruokaosuuskunta Mukulaarille, joka vuokrasi osaa kylmiöstä säilytystilaksi myymilleen juureksille ja vihanneksille.

Miksi?

Tavoitteena oli nostaa tilojen käyttöastetta ja tuoda esiin uusia käyttömahdollisuuksia vajaakäytöllä oleville tiloille. Taloyhtiön kylmäkellariin oli juuri edellisvuonna hankittu uusi kylmäkone rikkoutuneen tilalle, joten kylmäkellarilla on vielä pitkä käyttöikä edessään. Uudesta kylmäkoneesta huolimatta kylmiön käyttöaste taloyhtiössä oli kuitenkin varsin pieni, arviolta vain viidesosa asukkaille varatuista kopeista oli kokeilun aikana käytössä.

Arvioitu vaikutus

Yhteistyöstä hyötyivät molemmat osapuolet: taloyhtiö sai vuokratuloja kylmiön energiakulujen kattamiseksi ja Mukulaari edullista säilytystilaa läheltä keskustaa. Uusien hyödyntämismahdollisuuksien ja käyttötarkoitusten keksiminen tyhjille tiloille on tärkeätä myös resurssiviisauden näkökulmasta, sillä ison taloyhtiön kylmäkellarin kulutus voi olla jopa omakotitalon kotitaloussähkön kulutuksen luokkaa.

Lue lisää:
Uusi elämä kerrostalon kylmäkellarille

Kylmäkellari hyötykäyttöön taloyhtiössä? Toimi näin:

  1. Selvittäkää kylmäkellarin käyttöaste ja asukkaiden tarpeet kylmäsäilytystilalle.
  2. Jos käyttöä on vain vähän, ideoikaa rohkeasti uusia käyttötapoja. Löytyisikö kellarille vuokralainen vai voisiko kylmiön muuttaa vaikka pyörävarastoksi?
  3. Jos vuokraatte kylmiön ulkopuoliselle, varmistakaa kunnan elintarvikevalvonnasta, että asialle ei ole estettä.
  4. Jos päädytte säilyttämään kylmäkellarin, muistuttakaa kylmiön olemassaolosta asukkaita ja keksikää uusia keinoja käyttöasteen kasvattamiseksi. Kokeilkaa järjestää yhteistilaus esimerkiksi juureksia tuottavalta lähitilalta.